Käytiinpäs eilen kalastamassa. Sellaisia kaloja, joita ei mieluusti edes saisi syödä, jostain sellasesta altaasta, johon rautaruukki laskee jotain vesiään. Mutta eipä ollut meininkikään syödä niitä. Ihan vaan c&r -kalastusta (eli catch & release, meitsi osaa kalastusslangia :) ).

Omat ennätykseni meni siellä rikki. Nimittäin sain peräti kaksi haukea, aikaisemmin koko elämäni aikana olen saanut vain yhden. Ja isompiakin nuo olivat, ei mitään jättiläisiä silti. Painavampi ehdittiin laittaa jo takaisin veteen, ennen kuin kävi mielessä, että olishan sen voinut punnita. Toinen punnittiin, se oli 1,6kg. Elikkä mun haukienkka on yli 1,6kg. Niin kerta. Lisäksi sain melkein kolmannenkin hauen. Se oli jo lähellä rantaa, mutta pääsi sitten irti. Ja ahvenia ainakin neljä, olikohan jopa viisi.

Olisin eilen halunnut tuon virvelöinnin sijasta mennä mato-ongelle, mutta ei löytynyt matoja. Tai ei löytynyt edes lapiota, jolla kaivaa. Vai miten lie mennytkään. Mutta nyt on matoja: löysin siellä kalareissulla jonkun unohtaman matopurkin! Jee, pääsen jonain iltana onkimaan.

Ensimmäistä kertaa elämässäni söin tuolla reissulla metsämansikoita. Vai ahomansikoitako ne oli. No jotain luonnon mansikoita silti. Ja oli kyllä hyviä.

Saapas nähdä, innostutaanko tänäänkin lähtemään jonkinlaiseen kalannarraukseen. Ihan mukavaa ajanvietettä nättinä kesäiltana. Silloin se on tylsää, jos ei saa saalista. Eilen oli ihan kivaa, kun sain useamman kalan kuin Jari. Mutta se sai tietysti isompia. Pyh.